Maneeri löytyy
nykyään osoitteesta
maneeri.fi

Maneeri on vuonna 1986 perustettu turkulainen harrastajateatteriryhmä. Vuosittaisten suurempien produktioiden lisäksi ryhmä tekee pienimuotoisia vierailevia esityksiä ja järjestää myös tilaustyönä esityksiä lähes mihin tahansa tarpeeseen.

 

 

etusivulle

 

aiempia näytelmiä

2008 Odotettavissa iltaan asti
Mummun saappaassa soi fox
2007 Rikosetsivien vapaapäivä
2005 Myrsky
2004 Fang Shui
2003 Lähes täydellinen hetki
2002 Kesäyön uni
2001 Odota minua takaisin
Kellonsoittaja
2000 Leikin loppu
3T
1999 As. oy Kullervo, Linnut ja Sampo
Ivanov
Käkikello
1998 Ei makseta! Ei makseta!
Tuhotulvan tarinoita
1997 Variksen veli
Kannunvalajan kylä
1996 Spoon River antologia
1995 Syksy ja talvi
Neiti Julie
1993-94 Piiat
1992 Miesvihaajat (Tribadien yö)
1990-91 Tuhopolttajat
1989 Tie Mekkaan
1988 Suruvaippa

yhteistyötahoja

mursunpitoihin

s-postia Maneerille

Athol Fugard

TIE MEKKAAN

ohjaus:
Mauri Heikkilä

lavastus:
Kaarlo Arosuo

rooleissa:
Helen- Liisa Karanko
Elsa - Liisa Sinisalo
Marius - Pekka Aulin

kuiskaaja:
Sirkka Ruohonen

ENSI-ILTA torstaina 13.4. ko 19

Turun Ylioppilasteatterissa

Athol Fugard kirjoitti näytelmä Tie Mekkaan kahden naisen ystävyyssuhteesta taustanaan etelä-afrikkalaisten roturistiriitojen tuoma eriarvoisuus, itsenäisyys ja vapaus.

Oleskellessaan eräässä Etelä-Afrikan syrjäisen maaseudun kylässä kirjailija löysi talon, jonka piha oli täynnä outoja veistoksia. Hän sai kuulla talossa asuvasta valkoisesta, paikallisesta taiteilijasta Helen Niemandista, joka miehensä kuoltua eristäytyi muusta maailmasta ja alkoi tehdä veistoksia sisäisten näkemyksiensä perusteella. Parin vuoden kuluttua Fugard sai kuulla Helenin tehneen itsemurhan pitkän masennuskauden jälkeen. Myöhemmin hänen tavattuaan sattumalta Helenin ystävättären Elsan ja keskusteltuaan hänen kanssaan sai kirjailija sysäyksen naytelmän kirjoittamiseen.

Näytelmässä Helenin taistelu tehdä omaa, epäsovinnaista taidettaan, kamppaillessaan löytääkseen itselleen oikeuden persoonalliseen taiteilijaminäänsä. Helenin sisäinen valo, mistä se on? Kysymykset nuoren Elsan ja Helenin keskinäisestä ystävyydestä ja luottamuksesta sekä Mariuksen edustamat yhteisön ennakkoluulot ja holhous asettavat näytelmälle jännitteet.