Stupor Mundi

HIEKKAA

 säv./san. R. Laurila sov. Stupor Mundi

En yllättyny laisinkaan kun putosit mun varpailleni

kolmannesta kerroksesta

en selitystä kaivannu ku viskasit mun koiran pihalle ja

söit puolet sen annoksesta

 

en tee tätä itseni vuoksi

ei en tätäkään

 

valitettavasti olen syvästi rakastunu

pelkään pahoin ettei mikään auta

törmäilen ovenpieliin naureskelen itselleni

järkeni kaikonnut on aikaa sitten

kaupassa mä pillahdaan itkuun

jos katoat et katoa

unen päästä en saa kiinni jos mökötät

jos mökötät en saa mua auki

 

kun velloo tunteidemme vuoksi

ei jää aikaa elämään

 

aivan liian paljon aikaa

olen antanu valua mun sormieni läpi

hiekkaa